Kivijärven rengasreitti 27 km (Hämeen Ilvesreitti)

Pysäköintialueella on tilaa n. 20 autolle, ja sen kulmassa on infotaulu. Myötäpäivään kuljettaessa seurataan ensin Antinsuontietä n. 200 metriä länteen päin, kunnes käännytään oikealle kapealle polulle, joka mutkittelee eri-ikäisillä hakkuuaukeilla ja niiden väliin jäävissä metsäsaarekkeissa.

Polun koko ja maaston haastavuus pysyvät koko reitin ajan melko samanlaisina, joten heti alussa saa jo hyvän käsityksen reitin vaikeustasosta. Reitti on koko pituudeltaan selkeästi merkitty sinisin neliöin.

Reitti ylittää pian soratien, ja 1,3 km jälkeen ylitetään sähkölinja. Maasto on kumpuilevaa. Muutamassa soisemmassa kohdassa on pitkospuut.

Sähkölinjan jälkeen kulku hieman helpottuu, ja polku laskeutuu harvemman mäntykankaan läpi Herttuantielle. Reitti kulkee hetkellisesti kuusikossa tien länsipuolella kunnes ylittää tien uudelleen T-risteyksen kohdalla, josta jatketaan koilliseen ylämäkeen. Pian ylitetään jälleen aiempi sähkölinja.

Polku puikkelehtii ensin nuoressa männikössä, sitten sekametsässä, ja ylittää tien. Pian sen jälkeen ylitetään Syrjälänpuro pientä siltaa pitkin, jonka jälkeen reitti jatkuu suoraviivaisesti ensin hakkuuaukean laitaa ja sitten vanhassa talousmetsässä.

Kahden tien ylityksen jälkeen kuljetaan n. 600 metriä soratietä kääntöpaikalle, josta jatkuu metsäpolku kohti Heinissuonlammia. N. 250 metriä ennen lammen rantaa löytyy Ilvesreitin viitat, ja tästä käännytään oikealle Kivijärven viittaa seuraten.

Polku nousee loivasti, mutkittelee metsässä ja ylittää hakkuuaukean. Vajaan 900 metrin päästä Levoniemellä seurataan muutama kymmenen metriä tietä kunnes käännytään vasempaan polulle, joka laskeutuu Levoniemenjärven soiseen ja ruovikkoiseen rantaan.

Riimalantien ylityksen jälkeen reitti kulkee tiiviisti Pyhälammintietä seuraillen kohti Kivijärveä. Reitti on muutamassa kohdassa soinen ja vaikeakulkuinen, jolloin voi halutessaan siirtyä kulkemaan tietä pitkin.

Tauko / yöpymispaikkana Kivijärven laavu

Ilvesreitin viitoilta käännytään oikealle keltaisin neliöin merkitylle polulle, joka saapuu vajaan 400 metrin jälkeen Kivijärven rantaan. Täältä löytyy tunnelmallinen laavu sekä huussi ja puuvaja. Laavun ympäristöstä löytyy myös telttapaikkoja. Kivijärven pohja on mutainen ja ranta on matala.

Laavulta palataan samaa polkua takaisin Pyhälammintielle, ja reitti jatkuu sen pohjoispuolella nousten jyrkästi kauniin sammaleisessa metsässä. Kivijärvi siintää pienen mäen päältä.

Metsämaisema on vaihtelevaa, ja polku edelleen kapea mutta tästä lähtien aiempaa hieman selkeämpi ja kuljetumpi.

Tien ylityksen jälkeen kierretään suopursun tuoksuisen Käyrälammin rantaa ja saavutaan Pikkulammille, josta löytyy penkki evästaukoa varten. Penkin vieressä on Ilvesreitin viitat: seuraa Kivisammaljärven viittaa.

Kivisammaljärvelle noustaan ja laskeudutaan jyrkästi sammaleisen kuusimetsän siimeksessä.

Lyhyen tieosuuden jälkeen järven päädystä löytyy infotaulu, jonka luona on pysäköintitilaa kahdelle autolle. Reitti seuraa järven etelärantaa, ja toisesta päädystä löytyy jälleen penkki.

Kivisammaljärvi yhdistyy Kerittyyn, jonka rantaa seurataan pitkän matkaa kohti etelää.

Järvenrantapolku on aiempiin osuuksiin verrattuna hieman leveämpi ja tasaisempi. Suutarinnokan kohdalla ylitetään suo, ja Leponokalla on mukava pitää evästaukoa.

Ennen Riimalanlahtea tehdään pieni kaarros punaisen talon ohi yksityistonttia kiertäen, kunnes palataan vielä hetkeksi takaisin soiseen rantaan, josta löytyy penkki. Kerityn jäädessä taa on maasto kumpuilevaa ja sammaleista. Ruohikkoisen kääntöpaikan jälkeen seurataan ensin metsäkoneen uraa ja sitten jälleen metsäpolkua.

Polku ylittää Riimalantien (tässä on pysäköintitilaa muutamalle autolle) ja seurailee Hiilikämpäntien oikeaa laitaa. Isomäen ja Korkeamäen välillä metsähakkuiden aiheuttama myllerrys vaikeuttaa hieman kulkemista. Polku nousee ensin loivasti ja sitten jyrkemmin Korkeamäen huipulle. Puiden lomasta näkee kauas.

Mäeltä laskeudutaan jyrkästi lyhyen mutta märän suo-osuuden kautta tielle, jota kuljetaan vasemmalle n. 500 m kääntöpaikalle. Sieltä hieman heinikkoinen polku johtaa kangasmetsän halki Onkimaanjärven rantaan, jossa on penkki sekä Ilvesreitin viitat.

Rantaa jatketaan oikealle. Kapea polku kulkee aivan rannan tuntumassa ja tarjoaa kauniita näkymiä järvelle. Kurkisuonlahden pohjukassa on silta, jossa on portaat.

Sillalta on vielä 1,5 km matkaa Onkimaanjärven laavulle. Täällä on mukava viettää taukoa, ja yöpyminenkin onnistuu. Laavun takaa löytyy huussi ja puuvaja.

Laavulta kuljetaan tasaista ja helppokulkuista metsäautotietä n. 1,5 km takaisin Tervalamminsuon pysäköintialueelle

Vaelluskengät tai hyväpohjaiset lenkkarit kannattaa laittaa jalkaan. Sään mukaiset varusteet tekevät vaeltamisesta mukavaa.

Kaivoja veden ottoa varten ei ole reitin varrella.

Polku on pääosin hyvin viitoitettu, joskin muutamassa kohdassa metsähakkuut hieman vaikeuttavat polun löytymistä.

Tulenteko on sallittu vain laavujen nuotiopaikoilla. Tarkista aina voimassaoleva maastopalovaroitus ennen avotulen tekemistä!

Reitin pysäköintialue: Antinsuontie 402, 31350 Tammela

Tilaa 20 autolle.

Toinen pysäköintipaikka: Pyhälammintie 667, Loppi.

Karttakoordinaatit: N 60° 41.9072′ E 24° 4.3188′

Ei näkyvää parkkipaikkaa. Tiessä on pieni levennys lähtöpaikan kohdalla. Tilaa kahdelle autolle.

Matkan varrella on pari vahvasti varvikoitunutta osuutta Keritty -järven eteläpuolella sekä kierroksen länsipäässä Puukolanmäen tienoilla. Reitillä on myös useassa kohtaa kesäkuukausina pahasti heinittyviä osuuksia. Alueen kartta tai puhelimen karttasovellus on hyvä pitää mukana kun polku uhkaa jäädä rehevän kasvillisuuden alle.

Kerityn rannalla Leponokassa on mainio levähdyspaikka. Keritty kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.

Keppana Kellari Herttuanjärven länsipuolella on paikallisten suosima ruokapaikka, josta saa ruokaa, juomaa ja majoitusta.